Kunnallinen kuuntelisi paikallisia yrityksiä (SSS 20.4.2017)

Posted on by
Vastaus

Janne Väistö on voimakkaasti eri mieltä (SSS 15.4.2017) Jarkko Anttilan ehdotuksesta (SSS 7.4.2017) ravitsemuspalvelujen tulevaisuudesta tarjoamatta kuitenkaan konkreettista vaihtoehtoa tai käymättä läpi ravitsemuspalvelujen nykytilannetta. Edessä on joka tapauksessa keskuskeittiön peruskorjaus ja asioita mutkistaa kaupungin omistus Arkea-yhtiössä.

Ensinnäkin on aivan selvää, että tulevaisuuden kunta tulee olemaan entistä enemmän palvelujen tilaajaorganisaatio nykyisen tilaaja-tuottajaorganisaation sijaan. Monet kaupungit ovat tässä jo huomattavasti Saloa edellä. Pidän siis selvänä, että kaupunki tulee jollain aikavälillä luopumaan RaPu-palvelujen tuottamisesta.

Mitä vaihtoehtoja siis on näköpiirissä?

  1. Kaupunki säilyttää ravitsemuspalvelut omana toimintanaan, jolloin kaupunki pystyy parhaiten vaikuttamaan palvelujen sisältöön. Investoinnit tehdään kaupungin omalla rahoituksella, mukaan luettuna keskuskeittiön remontti. Säästöjä tällä mallilla ei enää saada.
  1. Ravitsemuspalvelut kilpailutetaan avoimella menettelyllä, jonka kynnysarvo ylittänee EU-hankintarajan, vaikka kilpailutus jaettaisiin kaikkiin nykyisiin 12 valmistuskeittiöön. Kilpailutuksen voittanut yhtiö tai yhtiöt toimivat kaupungin tiloissa vuokralla. Keskuskeittiön remontin kustannukset jäävät tässäkin vaihtoehdossa kaupungille. Vuokralainen on harvoin halukas remontoimaan tiloja omalla kustannuksellaan, ellei sopimus ole hyvin pitkäaikainen. Se ei ole taas tilaajan kannalta houkutteleva vaihtoehto. Kilpailutuksen todennäköisin voittaja on jokin suurista palveluntuottajista, kuten Sodexo tai Amica. Mikäli hankinta hajautetaan, niin tuottajia tulee useita, mutta sopimusten laadun valvonta on haastavaa. Paikallisten yrittäjien huomioiminen on tämän mittakaavan hankkeissa joka tapauksessa vaikeaa.
  1. Arkea-omistuksen varjolla kaupunki siirtää suorahankintapäätöksellä koko RaPu-palvelut Arkealle henkilöstöä ja kiinteistöjä myöten ilman kilpailutusta. Esimerkin tästä voi hakea Paimiosta, jossa kaupungin ruoka- ja siivouspalvelut siirtyvät 1.5.2016 liikkeenluovutuksella Arkea Oy:lle. Keskuskeittiön peruskorjauksen kustannusten jakautumisesta varmaankin käytäisiin neuvotteluja, mutta kaupunki tuskin selviää siitä ilman merkittäviä kustannuksia. Rahat ja päätöksenteko valuvat Turkuun ja mahdollisuudet asettaa paikalliset yrittäjät etusijalle ovat vähäiset.
  1. Jarkko Anttilan ehdotus, jossa kaupunki perustaa Arkeaa vastaavan oman yhtiön palvelutuotantoa varten. Esimerkkinä tästä on Sastamalan kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteisesti omistama Servi Oy.

Olen samaa mieltä Janne Väistön kanssa siitä, että tällainen yhtiö ei toimi aidosti markkinaehtoisesti, mutta koska sen tarkoituksena on tuottaa julkisia palveluita, niin markkinaehtoisuus ei tule toteutumaan minkään tuottajan toimesta. Lisäksi tuottajasta riippumatta keskuskeittiön peruskorjauksen kustannukset jäänevät kaupungille.

Väitettä omistajaohjauksen heikkoudesta on myös vaikea ymmärtää. Mikäli tavoitteena on luoda yhtiö, joka toimii julkisen sektorin palvelutuottajana vapailla markkinoilla, niin kilpailuasetelman esimerkiksi Arkean tai muiden vastaavien yhtiöiden kanssa pitäisi jo sellaisenaan luoda painetta toimintojen kehittämiseen aivan eri tavalla kuin kunnan omana toimintana. Yhtiön on mahdollista tukea salolaisia ruuantuottajia julkisia hankintakriteerejä laajemmin.

Avoimessa kilpailutusmenettelyssä kilpailutuksen ratkaisevaksi tekijäksi yleensä muodostuu hinta. Esimerkiksi raaka-aineiden paikallisuus voi toki olla yksi kriteeri, mutta sen valvonta tulee olemaan vaikeaa. Kuten kaikki tietävät, hinnan ja laadun kohtaaminen on harvinaista. Halvimman tarjouksen tehnyt voittaja halpuuttaa kaiken mahdollisen, niin raaka-aineet, työvoiman kuin tilatkin. Sopimuksen irtisanominen on mahdollista vain räikeimmissä väärinkäyttötapauksissa.

Kaupungin omistamassa ravitsemus- ja puhtaanapitoyhtiössä toteutuvat mahdollisuudet paikallisten yrittäjien tukemiseen niin raaka-ainetuotannossa kuin alihankkijoissa. Päätöksenteko pysyy paikallisissa käsissä ja toimintaa voidaan kehittää suuntaan, joka tuo paitsi kustannustehokkuutta myös kasvua ja uusia työpaikkoja. Toimintojen siirtäminen Arkea Oy:lle olisi vaihtoehdoista selvästi huonoin.

Maksuton varhaiskasvatus – kaunis ajatus, mutta…

Posted on by
Vastaus

Ministeri Sanni-Grahn Laasonen vieraili lyhyesti Salossa 20.3.2017 osana vaalikiertuetta. Kysyin ministeriltä hänen kantaansa maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Kokoomus on esittänyt, että osa-aikainen maksuton varhaiskasvatus (siis n. 20 tuntia viikossa) voisi olla realistinen kompromissi kokonaan maksuttomalle varhaiskasvatukselle. Kaikki muutkin puolueet ovat perussuomalaisia lukuun ottamatta jossain muodossa tämän ajatuksen takana.

Varhaiskasvatus on siis uusi nimi lasten päivähoidolle. Lapsi kuitenkin käytännössä viedään päivähoitoon joko päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle, ei ”varhaiskasvatukseen”. Kaikki lapsen päivän aikana kokemat asiat voidaan lukea varhaiskasvatuksen alle, mutta varhaiskasvatuksen käsitteeseen sekoittuu entistä enemmän akateemisia tavoitteita, jotka perinteisesti on totuttu yhdistämään vasta esikouluun.

IMG_20170320_094149

Suuressa osassa länsimaita lapset aloittavat koulutiensä 4-vuotiaana. Opiskelu vastaa tietääkseni lähinnä suomalaista esikoulua eivätkä koulupäivät ole kovin pitkiä. Maksutonta tämä opetus kuitenkin on. Siksi on vaikea välttyä ajatukselta, että maksuttomalla osa-aikaisella varhaiskasvatuksella tavoitellaan jotain tämän suuntaista, eli koulunkäynnin aikaistamista.

Yhdyn täysin ministerin näkemykseen että on tärkeää, että jokaisella on taustastaan riippumatta mahdollisuus oppia, löytää vahvuutensa ja vaikuttaa oman elämänsä suuntaan.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan alle kolmevuotiaana varhaiskasvatuksessa olleet jatkavat toiseen asteen koulutukseen, menevät lukioon ja opiskelevat korkeakoulussa useammin. Varhaiskasvatus on mahdollisuus puuttua esimerkiksi oppimisvaikeuksiin jo varhaisessa vaiheessa ja tukea perheitä mahdollisissa ongelmissa.

Ongelmaksi jää tämän kauniin ajatuksen rahoitus. Esimerkiksi Salossa lapsen varhaiskasvatuksen kustannukset päiväkotihoidossa lasta kohti ovat 908 €/kk. Päivähoitomaksujen jälkeen kustannuksia jää n. 700 €/kk. Puolipäiväinen maksuttomuus nostaisi siis kaupungin kustannuksia noin 100 €/kk lasta kohden.

Osa-aikainen maksuton varhaiskasvatus lisäisi hyvin todennäköisesti päivähoitoon tulevien lasten määrää, mikä aiheuttaisi ensimmäiseksi tilapaineita sekä tarvetta henkilöstön lisäämiseen.

Mikäli löytyy sellainen tieto, että nimenomaan panostus maksuttomaan varhaiskasvatukseen tuo säästöjä yhteiskunnalle esimerkiksi lisääntyneiden verotulojen muodossa, niin silloin investointi on toki kannattava.

Itse olen sitä mieltä, että tutkimuksesta ei löydy varauksetonta tukea tälle ajatukselle, vaan resurssit tulisi suunnata riskiryhmille tarkoitettuun ennaltaehkäisevään varhaiseen tukeen. Mikään ei myöskään tue sitä näkemystä, että varhaisempi koulun aloittaminen tuottaisi parempia oppimistuloksia. Suomalainen varhaiskasvatus, tai päivähoito, tuottaa jo nyt yhtä hyviä tuloksia kuin 4-vuotiaana aloitettu koulutie.

Hyperloop herättää tunteita

Posted on by
Vastaus

Saloon kaavailtu Hyperloop-juna ja siihen liittyvät selvitykset kaupungin osalta ovat viime kuukausina herättäneet paljon tunteita. Se on varsin ymmärrettävää, koska tarjolla on vain konseptisuunnitelmia ja tieteistarinoita muistuttavia lupauksia yli 1000 kilometriä tunnissa magneetin päällä leijuvasta liikennemuodosta. Tekniikan turvallisuudesta on esitetty varsin hurjia uhkakuvia, jotka ovat omiaan vahvistamaan ennakkoluuloja.

SpaceX-avaruusaluksista ja Tesla-autoista tunnettu Elon Musk esitteli Hyperloop-konseptin elokuussa 2013. Hän antoi suunnitelmansa avoimeen käyttöön halukkaiden kehitettäväksi, koska koki, että ei pystyisi yksin viemään suunnitelmiaan loppuun asti. Tekniikasta onkin ottanut useampikin yhtiö, joista merkittävimmät ovat Hyperloop One ja Hyperloop Transportation Techologies. Molemmat ovat solmineet tekniikan kehittämiseen liittyen useita aiesopimuksia Euroopassa ja Arabiemiraateissa.

Muskin SpaceX -yhtiö rakennutti omalla kustannuksellaan tekniikan kehittämistä varten kilometrin mittaisen testiradan, joka on pienoisversio täysikokoisesta putkesta. Tammikuussa 2017 testiradalla järjestettiin kilpailu Hyperloop-sukkulan rakentamisesta. Yhteensä kilpailuun haki yli 1000 joukkuetta, joista 30 pääsi lopulta kisaamaan palkinnosta. Innostuksen voidaan sanoa olleen varsin suurta. Hyperloop One -yhtiö rakentaa parhaillaan Nevadaan Las Vegasin lähelle täysikokoista testirataa, jonka odotetaan valmistuvan kevään aikana. Samankaltainen testirata olisi tarkoitus rakentaa myös Saloon, mikäli hanke toteutuu.

desert-tube

Hurjimmat uhkakuvat ovat peräisin brittiläisen Phil Masonin nimimerkillä Thunderf00t julkaisemasta videosta. Mason on taustaltaan kemisti, jolla ei ole minkäänlaista insinööritaustaa. Videolla hän väittää, että pienikin häiriö voisi aiheuttaa täydellisen katastrofin. Siinä esimerkiksi kuvataan, kuinka putken rikkoontuessa sisään syöksyisi seinämän kaltainen ilmamassa muutamassa sekunnissa 800 km matkalla on vähänkään fysiikkaa tuntevalle naurettava väite. Syystäkin Phil Masonin videolla esittämät väittämät on tyrmätty useiden asiantuntijoiden toimesta. Valitettavasti Suomessa Tekniikka & Talous-lehti lähti mukaan levittämään näitä kauhutarinoita. On selvää, että tekniikan turvallisuus täytyy selvittää perinpohjaisesti, mutta tällaisten kauhukuvien levittäminen on vastuutonta.

Hyperloop-tekniikkaa kohtaan osoitetusta innostuksesta kertoo parhaiten se, että Hyperloop Onen järjestämään Global Challenge -haasteeseen tuli 2600 hakemusta 17 eri maasta. Näiden joukosta 35 kaupunkia pääsi jatkoon. Lisäksi Hyperloop One ja HTT ovat keränneet yhteensä lähes 300 miljoonan dollarin rahoituksen, eli melkein neljä kertaa enemmän kuin kirjoituksessa mainittu 75 miljoonaa dollaria. Voi perustellusti sanoa, että Salossa on ollut varsin hyvä vainu tämän tekniikan suhteen.

Maailmalla suurin kritiikki hanketta kohtaan ei kohdistu itse tekniikkaan, vaan aiheellisesti hankkeen toteutumisen taloudellisiin edellytyksiin sekä kehittäjäyhtiöiden melko optimistiin arvioihin hankkeen aikatauluista.

Miksi Salossa sitten ollaan kiinnostuneita näin lapsenkengissään olevasta tekniikasta? Voisi varmaan yhtä hyvin ihmetellä, miksi Salorassa aikanaan alettiin kehitellä autoradiopuhelimia. Kaupungin tilaaman selvityksen voi nähdä kahdella tavalla. Mikäli selvityksen perusteella paljastuu, että hankkeen toteuttaminen ei ole mahdollista, niin silloin veromaksajien rahaa ei tarvitse tuhlata enempää. Mikäli taas selvitys näyttää vihreää valoa, se avaa ovet nykytilanteessa seudulle äärimmäisen tärkeille työpaikoille sekä mahdollistaa uuteen liikenneteknologiaan liittyvän osaamisen keskittymisen Salon seudulle. Kummallakin tavalla olemme voittajia.