Ministeri Sanni-Grahn Laasonen vieraili lyhyesti Salossa 20.3.2017 osana vaalikiertuetta. Kysyin ministeriltä hänen kantaansa maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Kokoomus on esittänyt, että osa-aikainen maksuton varhaiskasvatus (siis n. 20 tuntia viikossa) voisi olla realistinen kompromissi kokonaan maksuttomalle varhaiskasvatukselle. Kaikki muutkin puolueet ovat perussuomalaisia lukuun ottamatta jossain muodossa tämän ajatuksen takana.

Varhaiskasvatus on siis uusi nimi lasten päivähoidolle. Lapsi kuitenkin käytännössä viedään päivähoitoon joko päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle, ei ”varhaiskasvatukseen”. Kaikki lapsen päivän aikana kokemat asiat voidaan lukea varhaiskasvatuksen alle, mutta varhaiskasvatuksen käsitteeseen sekoittuu entistä enemmän akateemisia tavoitteita, jotka perinteisesti on totuttu yhdistämään vasta esikouluun.

Suuressa osassa länsimaita lapset aloittavat koulutiensä 4-vuotiaana. Opiskelu vastaa tietääkseni lähinnä suomalaista esikoulua eivätkä koulupäivät ole kovin pitkiä. Maksutonta tämä opetus kuitenkin on. Siksi on vaikea välttyä ajatukselta, että maksuttomalla osa-aikaisella varhaiskasvatuksella tavoitellaan jotain tämän suuntaista, eli koulunkäynnin aikaistamista.

Yhdyn täysin ministerin näkemykseen että on tärkeää, että jokaisella on taustastaan riippumatta mahdollisuus oppia, löytää vahvuutensa ja vaikuttaa oman elämänsä suuntaan.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan alle kolmevuotiaana varhaiskasvatuksessa olleet jatkavat toiseen asteen koulutukseen, menevät lukioon ja opiskelevat korkeakoulussa useammin. Varhaiskasvatus on mahdollisuus puuttua esimerkiksi oppimisvaikeuksiin jo varhaisessa vaiheessa ja tukea perheitä mahdollisissa ongelmissa.

Ongelmaksi jää tämän kauniin ajatuksen rahoitus. Esimerkiksi Salossa lapsen varhaiskasvatuksen kustannukset päiväkotihoidossa lasta kohti ovat 908 €/kk. Päivähoitomaksujen jälkeen kustannuksia jää n. 700 €/kk. Puolipäiväinen maksuttomuus nostaisi siis kaupungin kustannuksia noin 100 €/kk lasta kohden.

Osa-aikainen maksuton varhaiskasvatus lisäisi hyvin todennäköisesti päivähoitoon tulevien lasten määrää, mikä aiheuttaisi ensimmäiseksi tilapaineita sekä tarvetta henkilöstön lisäämiseen.

Mikäli löytyy sellainen tieto, että nimenomaan panostus maksuttomaan varhaiskasvatukseen tuo säästöjä yhteiskunnalle esimerkiksi lisääntyneiden verotulojen muodossa, niin silloin investointi on toki kannattava.

Itse olen sitä mieltä, että tutkimuksesta ei löydy varauksetonta tukea tälle ajatukselle, vaan resurssit tulisi suunnata riskiryhmille tarkoitettuun ennaltaehkäisevään varhaiseen tukeen. Mikään ei myöskään tue sitä näkemystä, että varhaisempi koulun aloittaminen tuottaisi parempia oppimistuloksia. Suomalainen varhaiskasvatus, tai päivähoito, tuottaa jo nyt yhtä hyviä tuloksia kuin 4-vuotiaana aloitettu koulutie.