Saloon kaavailtu Hyperloop-juna ja siihen liittyvät selvitykset kaupungin osalta ovat viime kuukausina herättäneet paljon tunteita. Se on varsin ymmärrettävää, koska tarjolla on vain konseptisuunnitelmia ja tieteistarinoita muistuttavia lupauksia yli 1000 kilometriä tunnissa magneetin päällä leijuvasta liikennemuodosta. Tekniikan turvallisuudesta on esitetty varsin hurjia uhkakuvia, jotka ovat omiaan vahvistamaan ennakkoluuloja.
SpaceX-avaruusaluksista ja Tesla-autoista tunnettu Elon Musk esitteli Hyperloop-konseptin elokuussa 2013. Hän antoi suunnitelmansa avoimeen käyttöön halukkaiden kehitettäväksi, koska koki, että ei pystyisi yksin viemään suunnitelmiaan loppuun asti. Tekniikasta onkin ottanut useampikin yhtiö, joista merkittävimmät ovat Hyperloop One ja Hyperloop Transportation Techologies. Molemmat ovat solmineet tekniikan kehittämiseen liittyen useita aiesopimuksia Euroopassa ja Arabiemiraateissa.
Muskin SpaceX -yhtiö rakennutti omalla kustannuksellaan tekniikan kehittämistä varten kilometrin mittaisen testiradan, joka on pienoisversio täysikokoisesta putkesta. Tammikuussa 2017 testiradalla järjestettiin kilpailu Hyperloop-sukkulan rakentamisesta. Yhteensä kilpailuun haki yli 1000 joukkuetta, joista 30 pääsi lopulta kisaamaan palkinnosta. Innostuksen voidaan sanoa olleen varsin suurta. Hyperloop One -yhtiö rakentaa parhaillaan Nevadaan Las Vegasin lähelle täysikokoista testirataa, jonka odotetaan valmistuvan kevään aikana. Samankaltainen testirata olisi tarkoitus rakentaa myös Saloon, mikäli hanke toteutuu.
Hurjimmat uhkakuvat ovat peräisin brittiläisen Phil Masonin nimimerkillä Thunderf00t julkaisemasta videosta. Mason on taustaltaan kemisti, jolla ei ole minkäänlaista insinööritaustaa. Videolla hän väittää, että pienikin häiriö voisi aiheuttaa täydellisen katastrofin. Siinä esimerkiksi kuvataan, kuinka putken rikkoontuessa sisään syöksyisi seinämän kaltainen ilmamassa muutamassa sekunnissa 800 km matkalla on vähänkään fysiikkaa tuntevalle naurettava väite. Syystäkin Phil Masonin videolla esittämät väittämät on tyrmätty useiden asiantuntijoiden toimesta. Valitettavasti Suomessa Tekniikka & Talous-lehti lähti mukaan levittämään näitä kauhutarinoita. On selvää, että tekniikan turvallisuus täytyy selvittää perinpohjaisesti, mutta tällaisten kauhukuvien levittäminen on vastuutonta.
Hyperloop-tekniikkaa kohtaan osoitetusta innostuksesta kertoo parhaiten se, että Hyperloop Onen järjestämään Global Challenge -haasteeseen tuli 2600 hakemusta 17 eri maasta. Näiden joukosta 35 kaupunkia pääsi jatkoon. Lisäksi Hyperloop One ja HTT ovat keränneet yhteensä lähes 300 miljoonan dollarin rahoituksen, eli melkein neljä kertaa enemmän kuin kirjoituksessa mainittu 75 miljoonaa dollaria. Voi perustellusti sanoa, että Salossa on ollut varsin hyvä vainu tämän tekniikan suhteen.
Maailmalla suurin kritiikki hanketta kohtaan ei kohdistu itse tekniikkaan, vaan aiheellisesti hankkeen toteutumisen taloudellisiin edellytyksiin sekä kehittäjäyhtiöiden melko optimistiin arvioihin hankkeen aikatauluista.
Miksi Salossa sitten ollaan kiinnostuneita näin lapsenkengissään olevasta tekniikasta? Voisi varmaan yhtä hyvin ihmetellä, miksi Salorassa aikanaan alettiin kehitellä autoradiopuhelimia. Kaupungin tilaaman selvityksen voi nähdä kahdella tavalla. Mikäli selvityksen perusteella paljastuu, että hankkeen toteuttaminen ei ole mahdollista, niin silloin veromaksajien rahaa ei tarvitse tuhlata enempää. Mikäli taas selvitys näyttää vihreää valoa, se avaa ovet nykytilanteessa seudulle äärimmäisen tärkeille työpaikoille sekä mahdollistaa uuteen liikenneteknologiaan liittyvän osaamisen keskittymisen Salon seudulle. Kummallakin tavalla olemme voittajia.